Puro

Puro rakennettiin pari vuotta sitten.  Tämä rinne on aina ollut vaikea paikka.  Vanhimman koivun juuret vievät maasta veden ja ravinteet.  Seppelvarpu kasvaa urhoollisesti kuivuudessa ja yllättäen myös vuorenkilvet aivan koivun alla.  Hieno maanpeitekasvi kaihonkukka on hakeutunut omin neuvoin tänne polunvarresta.  Rinnettä katsellessani aloin haaveilla kivistä ja solisevasta vedestä.

Puro sijaitsee aivan terassia reunustavan kallion vieressä.  Takana on metsikköä, joten suurella kivimassalla on paljon tukea luonnon taustasta.

Veden uoma on kapea, vesi puikkelehtii kivien lomassa ja muodostaa matkalla kaksi pientä askelmaa, joille vesi kerääntyy.  Linnut käyttävät niitä juomapaikkoina ja myös kylpevät niissä.  Alhaalla vesi lorisee kivien peittämään altaaseen.  Vesi pilkottaa kivien alla.  Kun katselen sitä, haluaisin löytää jostain kivisen tai metallisen kiinalaisen lyhdyn kivialtaaseen.

Puro ylhäältä rinteestä nähtynä.  Alliumit kukkivat seppelvarpujen joukossa keväisin.

Tunnustan tässä, että ihailen eniten kiinalaista puutarhakulttuuria.  Eräällä taidehistorian luennolla käsiteltiin kiinalaista puutarhaa, se oli kiehtovaa ja etsin käsiini kiinalaisia puutarhoja ja puutarhakasveja käsitteleviä kirjoja.  Olen päässyt käymään Kiinassa toistaiseksi vain kerran, mutta niitä näkymiä en unohda koskaan.

Siellä täällä puutarhassani on tästä viehtymyksestä kaikuja, puron alueella ehkä eniten.  Kiinalaiset haluavat puutarhaansa kiviä (vuoren),  vettä ja vanhoja puita.  Kaikeksi onneksi hyvin monet tavalliset puutarhakasvit ovat Kiinasta kotoisin.  Rivitalopihassani en tietenkään yritä luoda ‘kiinalaista puutarhaa’, annan vain oman kiinnostukseni näkyä.  Purolla on mm. kaksi ‘kiinalaista’ puupionin tainta.

Talvella lueskelin kirjoja, kävin läpi lehtipinkkoja ja tein listoja.  Piirtelin monia luonnoksia puron alueesta.  Halusin kasveja, jotka sopivat kivipuron läheisyyteen.  Kallion lisäksi paikalla on valmiina kolme vanhaa pihlajaa ja rinteessä kasvaa tuija ja alppiruusuja.

Japaninvaahtera on puroalueen kärkikasvi, jonka ympärille istutus asettuu.  Vaahteran lehdet luovat kivialtaaseen kauniita varjoja.  Toisaalla puutarhassa on ollut vuosia tummalehtinen japaninvaahtera, joka on viihtynyt mainiosti.

Nimestään huolimatta vaahtera kasvaa myös Kiinassa.  Purolle sopii tietysti myös bambu.

Japaninvaahteran lisäksi istutin matalaa vihreän ‘tukipistettä’, puksipallon.  Kivialtaan reunalla kasvaa rivi rotevaa tellimaa .  Lisää lehtivihreää saa kuunliljoista ja syysvuokojen kookkaista lehdistä.  Pitkin kesää kukkivat vuorollaan  pikkusormustinkukka (Digitalis lutea), valkoiset kurjenmiekat (Iris sibirica ‘Snow Queen’), ruusut (‘Schneewitchen’), sininen kärhö (‘Prince Charles’) ja loppukesästä syysvuokot (‘Honorine Jobert’) ja ukonhatut.  Maanpeitekasvi on tummalehtinen rentoakankaali (Aguja reptans).

Kasveja on pienellä alueella monta lajia, mutta kaikki kukkivat valkoisin tai keltavihrein kukin (sama toistuu vieressä, kallion päällä).  Puro on terassialueen katseenvangitsija.  Siinä pitää olla katsottavaa kaikkina vuodenaikoina.

Puron ympärillä molemmin puolin on suuret, yhtenäiset kasviryhmät.  Terassin vastakkaisella puolella  pelkkää vuorenkilpeä ja puroalueen takana suuri ryhmä kookasta töyhtöangervoa.  Kallion päällä on suuret maanpeitekasvien matot; tiarellaa ja suikeroalpia sekä vihreitä pensaita.

Puron rakentamisen jälkeen toivoton kasvupaikka on muuttanut luonnettaan.  Kasvit näyttävät viihtyvän ensimmäistä kertaa.  Uskon että kasvit ja maaperä saavat purosta jatkuvasti pientä vesisuihketta.