Etupiha

Puutarhan ensimmäinen huone, etupiha.    Loppukesän kukkijat, valkoiset punahatut, punatähkät ja pensaskärhö miltei onnistuvat kätkemään arkisen todellisuuden.  Taustalla häämöttää parkkipaikan betonilaattoja ja asfalttia.  Arki on vielä karumpi, sillä etupihani rajautuu kuuden auton parkkipaikkaan ja katokseen…  Osaisin aidata sen näkyvistä, mutta rivitalossa on omat sääntönsä.

Polku kaartuu etupihan keskellä etuovellemme.  Toisella puolella on kasvanut jo vuosikymmeniä kaksi syreeniä.  Ikä näky jäkäläisistä, sammaleisista oksista.  Rakastan niitä yli kaiken.  Olen istuttanut niiden alle paljon laventelia, joka talvisuojaturpeen ansiosta talvehtii hyvin tässä kuivassa paikassa.  Harmaanvihreä laventeli sopii vanhoihin syreeneihin.  Syreenien lajike on vanha tuttu Madame Lemoine, joka kukkii yltäkylläisesti valkoisin, kerrotuin kukin.

Puutarhalehteni antavat mainioita ideoita rivitalojen etupihoiksi.  Yksinkertaisia ja tyylikkäitä, joissa on katsottavaa ympäri vuoden.  Olen niitten kanssa aivan samaa mieltä, teoriassa siis.  Kuten näkyy, etupihan syreenien alla on perinteinen perennapenkki.  Se ei ole kovin tyylikästä parkkipaikan vierellä, myönnän.  Mutta tässä nyt vain sattuu olemaan koko puutarhan ainoa täysin aurinkoinen kasvupaikka.  Kasvupaikka on myös kuiva viettävän rinteen ja syreenien ansiosta.  Tyylikäs ratkaisu olisi ikivihreät katajat ja laventelimättäät syreenien alla.  Missä minä sitten kasvattaisin aurinkoisen paikan kasveja?  Lohdutan itseäni tyylittömyydestä sanomalla, että näkeepähän heti, että täällä viljellään jokaisella sentillä mikä on annettu!

Sen verran ympäröivää ankeutta huomioin, että pidän etupihan ‘vaatimattomana’.  Maanpeittäjänä on harmaalehtinen nukkapähkämö, koko alueen läpi polun reunalla.  Harmaansiniset pallot ovat pallo-ohdakkeita.  Keltaiset väripisteet ovat kärsämönkukkia (Achillea ‘Moonshine’).  Sitten valkoisia kukkia,  punahattuja (Echinacea purpurea) ‘Alba’ ja valkoinen punatähkä( Liatris spicata ‘Alba’).  Väriskaala on siis harmaa, valkoinen ja sininen sekä ripaus keltaista.

Polun toisella puolella kukkapenkkiä ei ole.  Naapuri varjostaa, ruoho sentään kasvaa.  Vihreä saareke rauhoittaa kukkapenkin monien muotojen rinnalla.  Tällä reunalla parkkipaikka myös häviää onnellisesti, viisi tuijaa, iso  alppiruusu ja sorvarinpensas muodostavat vihreän seinän.  Tuijien alla kukkivat keväällä keltaiset villitulppaanit ja kesällä vaalea tiikerililja (Lilium lancifolium ‘Sweet Surrender’).

Talon seinustalle, oven molemmin puolin olen istuttanut rivin rohtokatajia.  Pidän niitten muodosta kovasti ja vihreä näyttää hyvältä keltaista tiiliseinää vasten ympäri vuoden.

Keväällä etupihan valtaavat hetkeksi puhtaat perusvärit, punainen, keltainen ja sininen.  Idän puolen valossa värit näyttävät iloisilta ja säteileviltä.  Muissa puutarhan huoneissa keväinen väriharmonia on hillitympi, koska viereinen metsä luo siirtyvää varjoa.  Katselen tätä kirkkautta keittiön ikkunasta.