Ensilumi peitti ruusut.

November 5, 2016 § Leave a comment

Honey milkEnsilumi peitti yhdessä yössä alleen puutarhan viimeiset kukkijat.  Syreenipihan uusin tulokas, ‘Honey Milk’ ei malttanut asettua syksyyn ollenkaan.  Yöpakkasten ehdittyä jo etelärannikollekin se kasvatti uusia ja uusia kukkanuppuja.  Leikkasin tämän oksan maljakkoon ja nuput aukesivat miniruusuiksi.syysleimu On aika kirjata muistiin lokakuun urhoolliset kukkijat.  Uusia istutuksia miettiessä tahtoo unohtua miten paljon tulee katseltua syyskuun ja lokakuun kukkia.  Puron reunalla, terassin vieressä on tietysti tärkeä paikka.  Syksyllä valo on erityisen kaunis, lämmin ja pehmeä.  Valkoiset leimut ovat valon kaunottaria.  Ukonhatut olivat jostain syystä nuivia, yleensä siniliila tausta leimuille on hieno.  Luin puutarhalehdestäni, että syysasterista voi napsia vielä sen kukkiessakin varsia.  Nykäistään vaan reippaasti maasta, mukaan tulee pala juurta. Sitten istutetaan ja huolehditaan kastelusta.syysasteri Perinteinen syysasteri todella kukkii vielä lumen alla vanhojen syreenien juurella.  Napsin siitä monta vartta purolle leimujen taakse.  Asterien väri on juuri sellainen sinivioletti, josta pidän eniten.kelloköynnös

Kelloköynnös kukki pitkässä laatikossaan vasta syyskuussa ja lokakuussa.  Eksoottinen näky, ihan kuin viidakossa.  Viidakon köynnösten kasvuvoima sillä myös on.  Se muodostaa tiiviin ja täysin moitteettoman vihreän seinämän parkkipaikkaa vasten.  Naapurin auto ei näy!  Olen aikaisemmin kokeillut päivänsineä, en tiedä onko kukaan muu puutarhuri epäonnistunut päivänsinen kasvatuksessa?  Yksivuotisista köynnöksistä keskityn jatkossa hajuherneisiin ja tähän kelloköynnökseen.  syysvuokko Syysvuokko (‘Robustissima’) on syksyn ehdoton suosikki.  Vuokosta tulee mieleen tuttu valkovuokko.  Tämä on jättiläinen.  Pidän tavattomasti sen nuppuisista kukkavarsista, jotka nousevat korkealle pensasryhmän edessä.  Syysvuokkoryhmiä on jo kolmessa ‘puutarhahuoneessa’.  Kerään rohkeutta valkoisen ‘Honorine Jobert’in’ taimien istuttamiseen.  Minulla oli niitä puron laidalla paljon ja vuosia, vuosia.  Viime vuoden roudan ja jään talvi tuhosi kaikki vuokot (ja muutaman muunkin rakkaan kasvin, mutta ei siitä nyt enempää…).japaninruusukvitteni Myöhäissyksyllä kohtaa yllätyksiä.  Japaninruusukvitteni on pikkuinen, tanakkavartinen ja rönsyilevä pensas.  Pidän siitä perennojen väleissä risteilemässä.  Sehän on kevään kukkija, mutta tässä se kukkii lokakuun lopulla omia aikojaan.  Saman saattaa tehdä myös keltakotakuusama.  Viereinen violetti on hyvin kaunis asteri (tämä on jo kuihtunut) Aster frikartii ‘Mönch’.  Kukat ovat paljon syysasteria suuremmat, väri aivan ihana.  Ainoa huono puoli on se, että ‘Mönch’ ei ole kovin pitkäikäinen.  Viime talvesta selvisi vain yksi kasvi.  Nyt kun lumi tuli varhain, ei ole enää pelkoa viime vuoden tuhojen toistumisesta, eihän.  Usko palaa ja keväällä voi palauttaa hävinneet omille paikoilleen puutarhaan.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

What’s this?

You are currently reading Ensilumi peitti ruusut. at pihaportti.

meta

%d bloggers like this: