Syksyn kynnyksellä.

September 24, 2016 § Leave a comment

vihreä polkuMetsärinteen polku on vielä syvän vihreä. Keväällä se on valoisa ja täynnä värejä.  Tulppaanisipulit odottelevat koreissa lokakuun viileyttä.  Niitten avulla teen metsärinteeseen pienen paratiisin kevääksi, valon ja värien  juhlan.pallohortensia  Muina aikoina onkin ollut miettimisen paikka.  Varjoisassa ja puitten juurialueella ei juuri mikään halua kukkia.  Hallitseva vihreys muuttuu ‘massamaiseksi’.  Kukaan ei usko miten paljon olen pohtinut lehtien muotoja!  Ja onhan sentään kasveja, jotka kukkivat täälläkin.  Hortensiat tietenkin, ja vieläpä pitkään.  Pallohortensia valaisee vihreyden ja toimii keskipisteensä.  Istutin alemmas uuden, punakukkaisen.  Siinä oli jo liian varjoisaa, hortensia viihtyi muttei kukkinut.  Siirsin sen uuteen paikkaan.heisiangervo Hieman aikaisemmin rinteessä kukki viikkoja siro perhosangervo.  Se on aivan suurenmoinen kasvi metsäpuutarhaan.  Yksi ainoa perhosangervo tässä levittelee pitkiä, kaartuvia oksiaan varjohiippojen yllä.  Vasemmalla taustalla on tärkeä vihreän rytmittäjä, punalehtinen pensas.  Heisiangervo on niin vahva pensas, että se pystyy kasvamaan aivan suuren koivun juurella.keijunkukka Punaisen vaikutus paranee, kun väriä toistaa.  Punaista on pienissä maanpeittäjissä, keijunkukissa.  Nämä ovat  vanhaa, perinteistä ‘Palace Purple’ lajiketta.  Nykyään on taimitarhoissa jo valtavasti vaihtoehtoja.  metsäasteriMetsärinteen aukealla on vieraillut vaikka mitä kukkivia kasveja.  Kehtaanko edes tunnustaa?  Liljoja ja akileijoja esimerkiksi.  Ne ovat muuttaneet nopeasti muualle.  Ahkeran talvisen opiskelun tuloksena löytyi suositeltava kasvi, metsäasteri.  Kaipasin jotakin loppukesään.  En voinut uskoa silmiäni,  sehän viihtyy ja kukkii runsaasti elokuusta pitkälle syksyyn.metsärinteen ruusut Puutarhakirjoja lukiessani talvella päätin kokeilla metsärinteeseen myös ruusuja.  Valitsin tietenkin ne, joita kuvailtiin ‘missä tahansa menestyviksi’.  Tässä ne ovat suuren koivun alla,  karoliinanruusu ja mustialanruusu.  Molemmat saivat syvän kuopan ja hyvää multaa sekä kastelua ensimmäisenä kesänään.  Ne tuuheutuivat hienosti ja näyttävät vahvoilta.  Karoliinanruusu kukki aika mukavasti (arvaan että paremmassa paikassa se olisi kukkia täynnä).  karoliinanruusuMustialanruusu teki muutaman kukan alaoksilleen.  Se keskittyi ilmeisesti juurien ja lehtien tekoon.  Mutta kukat olivat upeita.  Olen muutenkin tottunut tässä puolivarjoisassa puutarhassani siihen, että monet kasvit kukkivat niukemmin.  Ei haittaa, tässä mittakaavassa se riittää oikein hyvin.mustialanruusu Metsärinteessä on tilaa ainakin yhdelle uudelle ruusulle, mahdollisesti kahdelle.   Löydän ne talvella kun on aikaa haaveilla puutarhasta.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

What’s this?

You are currently reading Syksyn kynnyksellä. at pihaportti.

meta

%d bloggers like this: