Alavilla mailla hallanvaara.

September 1, 2014 § Leave a comment

DSC_0087Vähän kaihoisat tunnelmat vanhan omenapuun alla.  Aamulla kurkiaurat lentävät yli pohjoiselta taivaalta.

DSC_0072

Omenat alkavat saada väriä.  Kuuden helleviikon jälkeen vanha omenapuu näytti huolestuttavalta.  Naapurin sanoin ‘se näyttäisi olevan viimeisillään’.  Tunnen itseni työn sankariksi, sain kun sainkin kaiken pysymään hengissä puutarhassa.  Elokuussa luonto (yli)kompensoi aavikkokautta ja vettä virtasi yötä päivää puutarhaan satoja ja satoja litroja.  Kaikki viiden koivun, puutarhaan istutettujen puitten, pensaitten ja perennojen iloksi.

Echinacea 'Rubinstern'Loppukesän kasvit kukoistavat.  Punahattuja on vähän joka puolella, koska ne kukkivat niin pitkään ja ovat sopeutuvaisia.  Kallion päällä matalan hortensian takana on ‘Rubinstern’, joka on silmin nähtynä vahvemman värinen kuin tuttu ‘Magnus’.  Yrtti-iiso on aivan yhtä helppo ja pitkään kukkiva.  Se vain ei ole kovin pitkäikäinen.  Pari vuotta sitten paikalla kasvoi lajike ‘Blue Fortune’, joka on tätä vakiomallia sinisempi.  Taustalla risuilee viereisen metsän vanha kuusi ja huomaan, että juurella versoo taas vaahtera.

DSC_0076Tummanpunainen kärhö (Clematis viticella ‘Purpurea Plena Elegans’) huolehtii värityksestä pergolan luona.  Taustan japaninvaahtera ‘Osakazuki’ alkaa pikkuhiljaa punertua öitten viiletessä.  Yhdistelmä miellyttää silmääni.

DSC_0084‘Purpurea Plena Elegans’ on pienikukkainen, avautuneena kerrottu ja syvän tumma purppura.  Istutin köynnöksen myös pihaportille, missä se kiipeilee yhdessä keltalehtisen humalan kanssa.  Ja kukkii aivan yhtä ahkerasti, ruukussa.

DSC_0086Metsärinteessä ei loppukesästä kuki muu kuin syysvuokko ja metsäasteri.  Pienikukkainen asteri kukkii pimeimmissä ja kuivimmissa nurkissa puutarhassani.  Syysvuokot vasta istutin tänä kesänä – uudelleen.  Syysvuokot olivat ainoat kasvit, jotka menetin viime vuoden oudon syksyn ja talven takia.  Vanhat syysvuokkoni olivat jo rotevia ja suuria ja kukkivat hurjasti lämpimänä viime syksynä.  Ehkä se koituikin niitten tuhoksi, kun talvi oli niin oikullinen, lumeton, sulava ja pakastuva.   Syysvuokot ovat normaalisti hyvin sitkeitä ja pitkäikäisiä.

Syysvuokkojen lisäksi istutin  ryhmän sormustinkukkia vanhan kirsikan alle metsärinteeseen.  Haluan niitä enemmän.  Jonkin verran ne kylväytyvät itsekseen, kasvihan on kaksivuotinen.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

What’s this?

You are currently reading Alavilla mailla hallanvaara. at pihaportti.

meta

%d bloggers like this: