Varjoisassa metsäpuutarhassa

July 19, 2014 § Leave a comment

rastaanpoikaset piilottelevat pensaitten alla. Akileijojen jo kuihduttua, kukat ovat niin harvinaisia, että nuppuja seuraa malttamattomana.  Mainio valkoinen allium (ex. Allium nigrum) on nimetty uudelleen.  Istutin syksyllä ryhmän ‘näköalaikkunaani’ terassilta metsäpuutarhaan.

Allium nigrum

Kevään kukinta on värikäs muisto vain.  Vihreää on ja näen taas miksi puutarha-ammattilaiset kehottavat niin painokkaasti kiinnittämään huomion lehtien muotoihin.  Metsäpuutarhassa olen uurastanut lehtimuotojen parissa vuosia ja vaiva palkitaan nyt.  Erityisen hyödyllisiä ovat jouluruusujen suuret, kiiltävät lehtiruusukkeet sekä suuri ryhmä varjohiippoja, niitten lehdet poikkeavat selvästi muista.   Käytän myös tummia, punertavalehtisiä pensaita ja pikkupuita sekä keijunkukkia tuomassa kaivattua rytmiä vihreään.

peikonpähkinäPeikonpähkinä muodostaa ikkunan metsäpuutarhassa.  Se on vähitellen kaartunut rinteessä idän valoa kohti.  Ikkunan keskellä pilkottaa punalehtinen pikkupuu, koristekirsikka (‘Prunus cerasifera ‘Nigra’).  Taimi näyttää kasvavan hyvin.

Lilium martagonVielä hetki sitten tumman kirsikan vierellä kukki ryhmä valkoisia varjoliljoja (Lilium martagon ‘Album’).  Ne viihtyvät metsäpuutarhassa.  Hontelosta ensimmäisestä vuodestaan liljat ovat jo vankistuneet ja kasvaneet korkeutta.

Gillenia trifoliataPerhosangervo (Gillenia trifoliata)  levittäytyy näyttävästi metsärinteessä .  Yksi kasvi valaisee koko metsärinteen pitkäksi aikaa.  Kukat tosiaan ovat kuin valkoisten pikkuperhosten parvi leijailemassa vihreydessä.  Pidän tästä kasvista niin paljon, että istutin toisen polun viereen pergolan kulmalle.  Korkeana ja kooltaan pienen pensaan kokoisena se huolehtii kukinnasta kärhöjä odotellessa.

Geranium phaeumTummakurjenpolvi (Geranium phaeum) viihtyy varjoisassa ja kuivassa metsäpuutarhassa.  Kukat alkavat olla jo vähissä.  Seuraan joka aamu tummanpunaisten liljannuppujen kasvua.  Mutta kuten kirjailija Karel Capek toteaa ‘nuppujen avautumista ei kukaan ole koskaan nähnyt’.

Joka vuosi löytyy joku kolkka johon vielä mahtuu jokin kasvi, ellei muuta niin kärhö.  Metsäpuutarhaan en kuitenkaan enää juurikaan lisäile.  Tosin metsäastereita ottaisin mielelläni lisää (Aster divaricatus).  Ne kukkivat myöhäiskesällä ja silloin ei juuri muuta enää olekaan.  Paitsi tietysti syysvuokkoja.  Ne ovat korvaamattomia ja löysin paikan vielä vaaleanpunaisen syysvuokon taimelle (Anemone tomentosa ‘Robustissima’).  Robustinen nimi lupaa hyvää, puitten juurialueella vaaditaan kasvuunlähtöön sitkeyttä.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

What’s this?

You are currently reading Varjoisassa metsäpuutarhassa at pihaportti.

meta

%d bloggers like this: