Liisan ihmemaassa.

July 6, 2014 § Leave a comment

ValamonruusuKiehtovimpia asioita Ihmemaassa olivat äkilliset mittasuhteitten muutokset.  Ne kylläkin johtuivat Liisasta, Ihmemaa oli outo vain muuten.  Samoissa ällistyneissä tunnelmissa kuitenkin kuljen puutarhassani.  Kesäkuu sujui sisätiloissa.  Toki tein aamukierroksen, keräsin kotilot, sidoin kärhöt, nypin rikkaruohoja.  Kasvun kohinan pystyi miltei erottamaan sateen kohinan takaa.  Mutta nyt, aurinko paistaa ja kaikki on päivänselvää ja erilaista!  Töyhtöangervot muistuttavat koripallojoukkuetta.  Pionien kukat koripallon kokoisia, eivätkä varret jaksa kannatella niitä.  Kaikki on tuettu kuten ennenkin, mutta tänä vuonna mikään ei riitä.

Vanha pioniVanhin pioni on nimetön ja valtava.  Karmiininpunaiset kukat ovat sekä hurjan kerrottuja että tällaisia, lähes yksinkertaisia.

Sarah BernhardVanhan omenapuun vierellä pioni on hennon vaaleanpunainen ‘Sarah Bernhard’.  Se kukkii tavallista runsaammin sateisesta alkukesästä kiitollisena.

Festiva MaximaSuuren perennapenkin ‘Festiva Maxima’ kasvaa koko puutarhan ykköspaikalla,  kovasti vaalimani ‘Henri Martin’ sammalruusun vierellä.  ‘Festiva Maxima’ on aina hieno, nyt nimensä mukaisen juhlava.

Tänä kesänä, toistaiseksi, saan kokea millaista on omistaa sellainen ‘tavallinen’ puutarha, missä kaikki kasvaa ja kukoistaa.  Puutarhaa reunustavista viidestä koivusta huolimatta vettä on riittänyt puutarhan kasveille.  Pienet puut ja pensaat ovat tehneet kasvupyrähdyksen.  Huikein on ainakin kymmenen vuotta vanha japaninvaahtera.  Sen koko on vaihtunut luokasta M luokkaan XL.  Oikein viehättävää, mutta nyt se varjostaa perennaryhmää ja ‘Sweet Haze’ ruusua.  Tässä kohdassa on aina ollut ‘aurinkolaikku’.  Metsän reunustamassa puutarhassa jokainen aurinkolaikku on tarkkaan käytetty perennoille.

On löydettävä uudet paikat ruusulle ja perennoille.  Tällä hetkellä mietin kuumeisesti mitä istutan niitten tilalle japaninvaahteran varjostamalle paikalle.   Jotakin korkeaa, lähes varjossa viihtyvää ja keskikesästä syksyyn kukkivaa…  Ja värin on sovittava myös vanhaan ‘Etoile Violet’ kärhöön, joka kukkii hillittömästi joka vuosi tumman violetein kukin.  Sukellan taas muistivihkoihini ja kirjoihini.  Yleensä teen niin talvella, mutta tähän en osannut varautua.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

What’s this?

You are currently reading Liisan ihmemaassa. at pihaportti.

meta

%d bloggers like this: