Tulppaanipäiväkirja:osa 3.

May 31, 2014 § Leave a comment

metsäpuutarhaKävelemme polkua pienelle alueelle, jota nimitän suureellisesti ‘metsäpuutarhaksi’.   Onhan taustana kuitenkin luonnon kuusia, koivuja ja pihlajia.  Puut luovat tänne siirtyvää varjoa.  Valkoinen näyttää kauniilta ja näkyy kauemmaskin.  Rinne on jyrkkä ja se näkyy alempana olevalta pihalta ja terassilta.  Ilokseni kielot ovat löytäneet taas multaa juurilleen (ennen puutarhatöitäni tässä oli taloyhtiön rakennusjätteen kaatopaikka eikä kieloja ollut yhtäkään) ja muodostavat rehevän vihreän taustan valkoisille narsisseille.

Kuten näkyy, mikään Sissinghurstin valkoinen puutarha tämä ei ole.  Esikot saavat kylväytyä keltaisena mattona ihan rauhassa.  Ja ärhäkänpunainen atsalea kukkii pirteästi.  Ostin sen joskus puutarhaharrastukseni alkuhämärissä ymmärtämättä ollenkaan, että atsalean värit ovat useimmiten pistäviä ja että yksilö kannattaa ensin nähdä kukkivana…   En tätä valitsisi, mutta en sitä pois kaiva.  Kun se ei kuki (melkein aina)  se on oikein hieno paikallaan.

Spring Green &Aikaisin kukkiva  ‘Exotic Emperor’ on valkoinen ja kerrottu.   Se on päässyt mukaan tulppaanikimppuun pari vuotta sitten.  Varhainen suosikki jatkaa aina vaan, viridiflora-tulppaani ‘Spring Green’  kellanvihreine raitoineen sopii metsäpuutarhaan kuin sinne luotu.

Ripaus tummaa  nostaa mielestäni esiin valkoisen.  Metsäpuutarhassa on tulppaanien tukena useita tummanpunertavia pensaita ja pikkupuita: purppuraomenapuu, -heisiangervo, -pikkukirsikka ja -happomarja.  Tummalehtisiä on istutettu tänne siksi, että alkukesän kukinnan jälkeen vihreys valtaa koko alueen.  Puitten varjossa tuskin mikään kukkii.  Vihreä, vaikka lehtien muotoja kovasti yritän vaihdella, kaipaa vastavoimaa.

DSC_0091Purppuraomenapuun lähelle, poimulehtien taustalle istutin kokeeksi kerrottua tulppaania nimeltä ‘Verona’.  Se ei ole oikeastaan valkoinen, pikemminkin lämpimän kermanvärinen.  Muistuttaa pionia, kirkkaammassa valossa se hehkuu sisäpuolelta pehmeää keltaista.  Hyvin kaunista.

Black HeroTummista tummin on saanut osuvan nimen, ‘Black Hero’.  Voin ihailla sen artisokanmuotoisia nuppuja puron laidalla pitkään, pitkään.   Toinen tumma lemmikki ‘Queen of Night’ astuu näyttämölle viimeisenä’, kuten kuningattarelle sopii.  Odottelen sitä aina.  Taustalla on nuori puupioni, jossa on ensimmäinen (yksi) nuppu.  Miten lupaava nuppu onkaan.

DSC_0007Black Hero etsii valoa puron laidalla rotevassa Tellima-puskassa.   Tellima on muuten minun puutarhassani selviytyjä numero 1.  Sietää paljon paremmin kuivaa varjoa kuin vuorenkilpi, poimulehdestä puhumattakaan.  Ja se kertoo jo paljon.  Tässä puron laidalla on vain kapea alue maata.  Terassilaudat ovat ihan vieressä, maa kuivuu.  Ja metsän puut varjostavat suurimman osan päivää.  Ja katsokaa mikä kasvuvoima!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

What’s this?

You are currently reading Tulppaanipäiväkirja:osa 3. at pihaportti.

meta

%d bloggers like this: