Suuren perennapenkin paikalla on viidakko.

July 4, 2013 § Leave a comment

DSC_0011Ainoa kohta puutarhaani, johon viiden koivun juuret eivät ulotu on ‘suuri’ perennapenkki.  Paikalla oli ennen nurmikkoa, josta mylläsin puolet penkille.  Maa on jäykkää savea, joka usean vuoden uurastuksen jälkeen (multaa, hevosenlantaa joka vuosi) on muuttunut kasvukelpoiseksi.  Kun työnnän lapion maahan kohtaan aina kastematoja.  Se on paras palkinto puutarhurille!

Niinpä olen ladannut tämän ainoan ‘normaalin’ puutarhamaani täyteen pioneja, ruusuja ja kärhöjä.  Niitten väleissä kasvaa tummakurjenpolvia, tähtiputkia ja poimulehtiä.  Penkki ei ole täydellinen, puolet on talon varjossa koska olemme pohjoispuolella.  ‘Normaali’ on siis suhteellista.

DSC_0020Alkukesän aurinkoisien päivien määrä on käsittämätön ja pohjoisen perennapenkissä eron tavanomaiseen näkee omin silmin.  Kärhötelineitten välissä kohoava maitokello (Campanula lactiflora ‘Loddon Anna’) on tehnyt hillittömästi kukkavanoja (yhdestä juuresta).  Kärhöt ovat vielä nuppuisia ja yksi maitokello täyttää paikan kukilla pionien lakastuttua.  Loddon Annasta mainitaan puutarhakirjoissa ettei se ‘ole aivan yhtä kasvuvoimainen’ kuin siniliila ‘Prichard’s variety’. Se on kasvanut maksimikorkeuteen, puolitoistametriseksi.  Laskin 17 kukkavartta ja kerrankin raaskin leikata kolme maljakkoon.  Maitokello tekee leikattuihin varsiin uusia kukkia myöhemmin.   Suuria, elinvoimaisia, runsaasti ja pitkän kukkivia, ihania kellokukkia.

DSC_0027Siirsin syksyllä kuivuvasta koivupenkistä köynnösruusun (Rosa Helenae hybrdia ‘Lykkefynd’) savimaalle parempaan paikkaan.  Tarkoitus on että se kasvaa kärhöjen kanssa uudessa telineessä.  Kesän alkuräjähdys sai penkin muuttumaan nopeasti viidakoksi.  Kärhöt nousivat kohisten kuin eksoottiset liaanikasvit.  Hunajaruusu vielä asetteli juuriaan ja sen lyhyt runko jäi yltiöpäisten kärhöjen varjoon.  Mutta siellä lehtimassan keskellä on auennut kukka.  Voi miten kaunis!  En ole nähnyt hunajaruusun kukkaa luonnossa.  Ruotsissa se on tavallistakin tavallisempi valinta.   Ensi keväänä se pystyy jo kilpailemaan kärhöjen kanssa.  Hunajaruusu on hyvin vahva kasvaja.

DSC_0026Toinen lupaus tulevasta on pensasruusu ‘Henry Martin’.  Sain sen mahtumaan suuren perennapenkin reunaan pionin viereen.  Viime kesän ruusu kasvatti pitkiä rankoja (valon puute?) eikä kukkinut ollenkaan.  Leikkasin sitä varovasti keväällä ja se näyttää vahvistuneen.  Löysin äsken ensimmäisen nupun.  Se on hauskan karvainen, käsittääkseni ‘Henry Martin’ on sammalruusu.  Kukan pitäisi olla hyvin kerrottu ja väriltään tumma karpalonpunainen.  Kuulostaa herkulliselta!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

What’s this?

You are currently reading Suuren perennapenkin paikalla on viidakko. at pihaportti.

meta

%d bloggers like this: