Verhottuja ongelmia.

June 1, 2013 § Leave a comment

Kevätpuutarhan yltäkylläisessä loistossa voi (melkein) unohtaa puutarhan ratkaisemattomat ongelmat.

DSC_0037 3Helteen keskellä ukkosrintamat pimentävät taivaan ja toivon pilvien pudottavan vettä taivaalta ämpärikaupalla tänne rannikollekin.  Alkaa olla rutikuivaa.  Kävelen taas kivipolkua tänne talon päätyyn.  Alunperin tässä oli kitulias ruohomatto.  Polku kiertää pari vuotta sitten perustamani suuren perennapenkin ympäri.  Se on puutarhani ainoa melko normaali kasvupaikka.  Pergolan kulmalla tulppaaniryhmä on vielä raikas, olemme kuitenkin talon pohjoispuolella.  Normaali kasvupaikka on siis suhteellinen käsite, aurinkoa on vain puolivarjon verran.  Mutta tämä ei ole se verhottu ongelma, se häämöttää pienen nurmikkoalueen takana.

DSC_0019 2Ongelma piileksii kuvassa lehtiä tekevän lännenheisiangervon takana.  Jättiläiskoivu tontin nurkalla, yksi viidestä joitten kanssa pidän puutarhaa.  Angervopensas on ihastelun aihe.  Se kasvaa koivun tyvellä niin hyvin, että leikkaan sitä muutaman vuoden välein reippaasti.  Pensas on tuuhea ja kaunis kesällä.  ‘China Pink’ tulppaanit kukkivat tietysti ongelmitta.  Mutta entä ihan kohta, kun pitkään kukkivatkin tulppaanit lakastuvat?  Vaikka taustan penkki kapea onkin, se on kuitenkin pihan ‘näkymä’ ja ‘näyttämö’ joka näkyy terassille asti.

DSC_0051Pitkään kukkivat tulppaanilajit venyttävän kevään viikkoja.  Liljakukkainen ‘China Pink’ saa ensin seurakseen aikaisin kukkivan ‘Salmon Impression’ tulppaanin.

DSC_0037 2Korkea ja tumma ‘Negrita’ (oikealla) tulee myöhemmin aina vain kukkivan ‘China Pink’in kumppanina.  Liljakukkaiset tulppaanit ovat mainioita.  Viime vuonna kuvittelin jo ratkaisseeni tämän ongelmakolkan hienosti.  Maa kuivuu koivun juurella pölyksi paahteessa ja sitten viereinen metsä vetää verhot eteen kun aurinko kaartuu länteen.

DSC_0018 2Rakensin graniittikivistä samanlaisen reunuksen kuin kivipolkuun on käytetty, lisäsin säkkikaupalla multaa.  Varjoinen alue omenapuun alla oikealla onnistui viime vuonna jo hyvin.  Jos jotain olen oppinut 5 koivun rivitalopihassani niin kuivan varjon kasvit!  Mutta paahteinen tilkku koivun juurella on edelleen pulma.  Suunnitelma kuulosti hyvältä.  Kirjoapteekkarinruusu ja valkoisia harmaakäenkukkia (ne viihtyvät) ja sitten suuria unikkoja (Papaver orientale ‘Patty’s Plum’).  Unikoista yksi kukki ja oranssina!  Siirsin unikot uuteen paikkaan, vaikka niitä ei voikaan siirtää.  Mutta maanpinnassa velttoina roikkuvat unikonlehdet eivät ole se juttu.  Nyt istutin reunassa näkyviä kurjenmiekkoja (Iris germanica ‘Alkazar’) ja viisi salviaa ‘Caradonna’.  Pian nähdään miten meni.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

What’s this?

You are currently reading Verhottuja ongelmia. at pihaportti.

meta

%d bloggers like this: