Etanat ovat päässeet kansainvälisen keittiön makuun!

May 28, 2013 § Leave a comment

DSC_0043

Onneksi kevätkukat pitävät itse huolen itsestään.  Puutarhuri voi keskittyä lehtokotiloitten keräilyyn.  Karkotteita en halua käyttää mustarastaitten takia.  Yritän pitää puutarhan aivan luomuna,  suihkuttelua kirvoille, kanankakkaa ja hevosenlantaa maalle.  Ellei lehtokotiloita jaksa kerätä alkukesästä ne syövät kaiken.  Keräily kannattaa tehdä aikaisin aamulla tai illalla, sadepäivien jälkeen se on tehokkainta.

DSC_0002 kopioOikeastaan minun piti kirjoittaa runollisesti kirsikankukkien ajasta.  Pensaskirsikka (Prunus incisa Kojo-no-mai) on Japanin Fuji-vuorten rinteillä kukkivasta kirsikasta jalostettu.  Japanissa tämä on suosittu bonsaikasvi.  Oksat ovat täynnä kukkia.  Omani kasvaa terassin vieressä kallion kuopassa, jonka olen täyttänyt hyvällä mullalla.  Se kukkii varmasti joka kevät, kunnes tulivat lehtokotilot.  Ne ovat selvästi kyllästyneet kuunliljoihin, ritarinkannuksiin ja pisamakelloihin.  Nyt ne popsivat puolet pikkukirsikan uusista lehtiversoista.  Tähän en ollut ollenkaan varautunut.  Kotilonkeruu sai uutta puhtia!

DSC_0017 2Vanhan kirsikkapuun oksat ovat myös nuppuja täynnä metsärinteessä.  Muutaman päivän kestävää herkkää kauneutta.  Mutta sitten onkin omenankukkien aika.  Puutarhassa ei tarvitse jäädä haikailemaan mennyttä.

DSC_0029 kopioMagnolia on kasvi, jonka eteen näen eniten vaivaa.  Suojelen kukkanuppuja keväisin peittelemällä pensaan hallaharsolla, jos yöksi on luvattu pakkasia.  Säätiedotuksia pitää seurata.  Viime vuonna olin muutaman päivän huolimaton eikä pensas kukkinut ollenkaan.  Vielä lehdettömän tähtimagnolian oksilla on suuria kukkia, kuin valkoisia lumpeita.

DSC_0063Magnolia kukkii vanhan kuusen edessä metsän reunassa.  Alue on kallioista ja maakerros on muutamassa kohdassa hyvin ohut.  Osasta olen puhdistanut esiin kalliota, mutta kiveä on nyt tarpeeksi.  Viereinen purokin on tontin luonnonkivistä rakennettu.  Metsänreunan pihlajan edessä  japaninkelta-angervo tuo väriä. Vasemmalla puolella kasvava maanpeittokasvi tiarella ei tässä kohdassa menesty.  Verikurjenpolvi toimi, mutta sen lajikkeen kukat olivat niin räikeän punaiset, että se häiritsi alueen muuten pehmeää väritystä (pastelleja: sinililaa, vaaleaa keltaista ja valkoista).  Löysin taimimyymälästä vaaleampikukkaisen, Geranium sanguineum ‘Striatum’ lajikkeen.  Siirsin vahvemmanväriset askeleen taaemmas.  Kohta nähdään toimiiko muutos, ‘Striatum’ in pitäisi kukkia todella pitkään.

DSC_0024Kallio on terassimme edessä.  Siirsin yrtit säkkiin kasvamaan, nyt saan yrtit kätevästi keittiöön.  Kallioalue näkyy kokonaan olohuoneen ikkunoista.  Murphyn lain mukaan tämä on puutarhan haasteellisin kasvualue.  Kukkivien pensaitten ryhmä toimii hienosti ympäri vuoden, samoin etualan yhtenäiset maanpeittäjäalueet, varjossa talviota ja auringossa suikeroalpia.  Mutta toisella reunalla on hankala matalan mullan alue.  Yritän kohta ratkoa sitä, kunhan ensin käväisen huomenna taimimyymälässä Järvenpäässä.

DSC_0015

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

What’s this?

You are currently reading Etanat ovat päässeet kansainvälisen keittiön makuun! at pihaportti.

meta

%d bloggers like this: