Puron laidalla

August 6, 2012 § Leave a comment

Uskalsin rakentaa puron rivitalomme terassin viereen, koska edessä on kallio ja viettävä metsärinne.  Noin kolmimetrinen puro alkaa tuijan takaa, tekee mutkan ja päätyy kivialtaaseen, terassin viereen.  Luonnonkivet on kaivettu tontilta (!) vuosien varrella.   Ilman luonnonkiviä puroa ei olisi rakennettukaan.  Itse puro on kapea, mutta siinä on kuitenkin muutama porras.

Veden solinaa kuuntelen terassilla,  usein unohdan täysin kuunnella metsikön takaa kuuluvaa jatkuvaa liikenteen melua.  Bambun istutin ensimmäisenä puron mutkaan.  Se talvehti hienosti lumimassojen alla.

Bambun lisäksi halusin purolle muitakin kaislamaisia kasveja, kuten kurjenmiekkaa.  Koska alue on melko pieni, päätin pysytellä kapealla värialueella, kermanvalkoista, vaaleaa keltaista ja vähän sinililaa.  Vihreää on paljon, joten olen vuosi istutuksen jälkeen siirrellyt taas perennojen paikkoja.  Heinämäisten kurjenmiekan lehtien takana on selvästi eri muotoisia, valkoisen syysvuokon lehtiä.

Tarhajuorulla on myös kapeat, kaislamaiset lehdet, mutta ne taittuvat ja rehottavat eri suuntiin.  Kuvissa sininen tuntuu häviävän, mutta silmin nähtynä tarhajuoron siniset kukat loistavat.  Uusia kukkia avautuu jatkuvasti.  Purolla on kolme  yksilöä, jokainen niistä erillään muista kasveista, jotta kasvin muoto nousisi esiin.  Siirsin ne näin, koska huomasin eri suuntiin rehottavan tarhajuorun näyttävän epämääräiseltä pusikolta liian lähellä muita kasveja.

Puro rinteestä päin kuvattuna.  Etualalla yksi rinteen kolmesta tuijasta, poimulehden kellertäviä kukintoja ja punertavan koristeomenan lehtiä.  Kaislojen korret nousevat korkealle.  Valkovihreän väriteeman mukaan valitsin purolle valkoista laukkaa, Allium nigrum.  Se on kaunis nuppuisena, kukintona heinäkuussa ja kuihtuneena.  Varret kestävät hyvin, vaikka tässä kulkee tuulisola.  Minulle kukinnoista tulee mieleen lapsuuden joen valkoiset kukat.

Allium nigrum tuo tarpeellista vaihtelua ja rytmiä bambun ja kurjenmiekkojen ryhmään.  Hämmästelen miten näin kaunista voikin saada niin helpolla!  Syksyllä istutetaan sipulit maahan ja sieltä ne nousevat, kasvavat ja kukkivat.

Valkoinen kurjenkello bambun ja kuunliljan edessä.  Vihreällä taustalla kurjenkellon herkkä kukkavana pääsee oikeuksiinsa.  Kuunliljaa jouduin siirtämään.  Purolla on niitä vain kolme, ylempänä rinteessä toisella laidalla yksi ja muut neliömäisessä perennapenkissä .  Vähäisestä lukumäärästään huolimatta kuunliljat ovat tärkeitä.  Kuunliljan tukeva muoto ankkuroi hennommat kasvit paikalleen.

Olen aikaisemminkin maininnut oman niksini, joka syntyi pakosta ja erehdysten kautta.  Siedettäviä kasvupaikkoja on puutarhassani tavattoman vähän ja kasveja, joita haluan nähdä on siihen nähden paljon.  Kaaoshan siitä syntyy, ellei jotain keksi.  Olen valinnut jokaiseen monipuoliseen perennapenkkiin oman, tiukan väriskaalan.  Lisäksi huolehdin siitä, että ympärillä on suuria ja yhtenäisiä kasviryhmiä.  Siis todella suuria!   Puron pienen perennapenkin takana on valtava töyhtöangervojen ‘seinämä’ ja terassin toisella puolella monta neliömetriä pelkkää vuorenkilpeä.

Ympäröivien vuorenkilpi- ja angervomassojen keskellä on pieni kukkiva keidas.  Valkoinen ruusu on ‘Schneewitchen’, lumikki.  Miten sopiva nimi, ruusu on satumaisen kaunis.  Puron valkoisia kukkia riittää keväästä syksyyn:  lumikellot, tulppaanit ja narsissit, kurjenkellot, kurjenmiekat, ruusut, kärhöt, ukonhatut ja syysvuokot.  Ripaus vaaleaa keltaista poimulehden ja telliman kukinnoista.  Ja siniviolettia tarhajuoruista ja ukonhatuista sekä rönsyakankaalista.  Kaikkien ukonhattujen piti olla sinivioletteja, mutta sain taimitarhalta kaksi valkoistakin.  En vielä tiedä mitä teen, löydänkö niille paikan jostain muualta.  Vai ratkaisenko puuttuvan sinivioletin istuttamalla vielä yhden kärhön?

Tellima on erinomainen puron reunakasvina.  Mutta yllätyin sen koosta (uusi tuttavuus), maanpeittokasviksi se on tässä aivan liian kookas.  Siirsin osan muualle ja korvasin sen matalalla rönsyakankaalilla, Ajuga reptans ‘atropurpurea’.  Jännitän vähän sitä, onko maa sille tarpeeksi kostea, jotta se jaksaisi levittäytyä kunnolla ja peittää maanpinnan.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

What’s this?

You are currently reading Puron laidalla at pihaportti.

meta

%d bloggers like this: