Tulppaanit loppusuoralla

June 29, 2012 § Leave a comment

Eivät tulppaanit sentään näin myöhään kuki puutarhassani, vaikka se varjoisa onkin.  Pääsin aloittamaan kevään muistiinpanot pahasti myöhässä.  Puutarhassa riitti kevättöitä, uusia penkkejä piti perustaa, perennoja siirrellä ja uusia  istuttaa.  Kevät oli myöhäinen ja kaikki kasaantui muutamaan päivään.  Haluan kuitenkin tallentaa tämänkin kevään tulevia sipuli-istutuksia varten.

Vuosien varrella olen työntänyt viimeiset jämäsipulit, ne jotka eivät enää mahtuneet kukkapenkkeihin, tänne – eräänlaiseen jämälaariin.  Kuiva niitty on jo luonnonmetsän puolella, koivujen, kuusien ja pihlajien välissä.  Eri väriset ja muotoiset tulppaanit eivät noudata mitään harmoniaa.  Tulppaanit ovat myös eri kokoisia, ne jotka jaksavat kukkia uudelleen ovat muita pienempiä. Aion karistaa pussinpohjat tänne ensi syksynäkin.

Tulppaanikaaos toimii, koska tausta on vihreä niitty luonnonmetsän keskellä. Pieni kuusi kasvaa kohisten.  Veljeni toi sen Inkoosta omasta metsästään.  Ensimmäisenä vuotena kannoin sille ämpärillä vettä.  Nyt se on saanut juurensa syvemmälle ja kasvaa suurimman koivun lähellä.

Pehmeänkeltaisen Akebono-tulppaanin terälehtiä reunustaa ohut, punainen viiva.  Terälehdissä on myös vihreät raidat, siitä tunnistaa sen Viridiflora-tulppaaniksi.  Seurana on korkea ja tumma Queen of Night, joka näyttää olevan korvaamaton useammassa paikassa.

Kirkkaankeltainen loistaa sisäänkäynnin vierellä.  West Point on liljakukkainen tulppaani.  Perennapenkissä ei muita tulppaaneja olekaan, vain lumikelloja ja helmililjoja runsaasti.  Kuihtuvia lehtiä on täällä hankala kätkeä.  Paikka on hyvin kuiva ja aurinkoinen, perennat ovat enemmänkin loppukesän kukkijoita ja nousevat myöhään maasta sipulien lehtiä kätkemään.  Lisäsin kuitenkin toiselle puolelle tuijien juurelle muutama keltaisia luonnontulppaanjea, Tulipa Slvestris.  Niitten pitäisi kukkia ensi keväänä uudelleen ja jopa levitä, jos viihtyvät.  Luonnontulppaanit ovat pieniä, tämäkin vain 15 cm korkea, kaunismuotoinen ja tummavartinen.  Toivon saavani sen kuviin ensi vuonna.

Valkoinen Sapporo on myös liljakukkainen, sillä on vyötärö.  Puron varrella on jo keväällä paljon vihreää kasvuaa.   Valkoinen näyttää täällä raikkaalta.  Thalia-narsissi on puhtaanvalkoinen ja runsaasti kukkiva narsissi.

Pihapolun varrella, savimaan laidalla on pieni tulppaaniryhmä.  Van Eijk on komea, kookas tulppaani.  Väri on täyteläinen, vahva roosa.  Savimaalla on turha haaveilla seuraavana vuonna kukkivista tulppaaneista.  Hyvä paikka kokeiluille, kiskon kuihtuneet tulppaanit penkistä ja istutan ne ‘jämälaariini’ luonnonniitylle.  Tulppaanien väriläiskä tähän kohtaan tarvitaan jatkossakin.

Lähikuvassa Van Eijk.  Vasemmalla pioninvarsia ja takana hento kirjopikarililja Fritillaria meleagris.  Kuvissa se jää näyttävämpien varjoon, mutta omassa puutarhassani ihailen sitä läheltä.  Joka vuosi lisään sitä uusiin paikkoihin.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

What’s this?

You are currently reading Tulppaanit loppusuoralla at pihaportti.

meta

%d bloggers like this: