Askelia kevätpuutarhan poluilla.

May 17, 2016 § Leave a comment

metsärinne vihertyyMetsärinne vihertyy joka päivä.  Vanha kirsikkapuu kukkii.  Kielojen vihreä vuo peittää kuusen edustan.  Paikka muuten onkin yksi metsäpuutarhan visaisimmista kolkista ja vaatii kohta puutarhurin kättä.  Mutta hetken voi vain nauttia.peikonpähkinä Kurkistelen kuin lapsi kaikenlaisista koloista.  Peikonpähkinän läpi avautuu oranssina hehkuva, pieni taulu.  Lemmikkini valkonarsissit ovat juuri auenneet ja ensimmäiset herkän roosat tulppaanit.Exotic emperor Kerrottukukkainen ‘Exotic Emperor’ kukkii onneksi pitkään.  Metsärinteessä kukkii niitten jälkeen ‘Spring Green’ tulppaaneja.  Myöhäisiä kukkijoita kaivataan, kun alliumin korkeat nuput avautuvat ( ‘Purple Sensation’).'hyötypuutarha' Ei täällä silti vain vaellella, kädet ovat mullassa joka päivä.  Ruukkupuutarhan laatoitus on valmistunut, enää puuttuu sora.  Ulkona (suojattuina kuplamuovilla ja alustoilla, irti maasta) ovat talvehtineet ruukuissaan mustaherukka, punaherukka, karviainen ja raparperi.  Yrttitaimet ovat uusia.purolla Purolla puupioni selvisi (suojattuna) kaameasta talvesta hyvin.  Ja ilokseni kaikki muutkin kolme! Purolla kukkii jo valkoisia pikarililjoja, mutta ihanat tummantummat (‘Queen of Night’ ja ‘Black Hero’) odotuttavat itseään vielä.japaninvaahteran alla Japaninvaahteran alle odotan jo hiukan malttamattomana erilaisten punaisten tulppaanien ryhmää.  Loistavanpunainen ‘Couleur Cardinal’ aloitti ensimmäisenä.  Tiukoissa nupuissa on vielä vaikka mitä, ‘Black Parrot’ , ‘Vincent van Goch’, ‘Black Jack’ ja ihanan punavalkokirjava ‘Carnaval de Nice’.

Keväinen kierros pihaportin mailla.

May 13, 2016 § Leave a comment

metsäpuutarhaKello viiden aikaan teen pikaisen kierroksen pienen rivitalopihan eri alueilla.  Aika on harkittu,  lännestä siilautuu valo kauniisti koko pihaportin puutarhaan (pientä itäistä etupihaa lukuunottamatta). Metsäpuutarhan polulta avautuu varhaisten, kerrottujen tulppaanien ryhmä ja villisti levinneitä esikkoja.  Taustan kielomätäs on entistä tiheämpi.  Etualalla varjohiipat ovat vielä keijukaismaisen hentoja ja toiselta puolelta polkua puuttuvat vielä narsissit ja tulppaanit.ruukkutarhaMetsäpuutarhan perimmäisessä nurkassa laajennan parhaillaan kiveystä.  Marjapensaita ja yrttejä kasvaa ruukuissa.  Suuren kuusen edustalle on nousemassa tumman viinin ja oranssin värejä.  Ensimmäiset airueet ovat paikalla.syreenipihaParkkipaikan ja etuoven välinen puutarhahuone on ehkä vaatekomeron kokoinen.  Aikaiset tulppaanit kukkivat vanhojen syreenien alla.  Reunuksen laventelit ja nukkapähkämöt vielä jurottavat.puro ja kallioTalon toisella puolella on kallioista.  Kallion taustana on pensasryhmä, jonne sirottelen narsisseja ja tulppaaneja.  Puro solisee jo,  japaninvaahteran taimi talvehti hyvin ja availee punertavia lehtiään.  Thalia-narsissit kukkivat pitkään.  Ne odottavat seurakseen hyvin tummia ‘Black Hero’ tulppaaneja.jämäpenkkiPuro ja kallio-tilan taustalla on ns. jämäpenkki. Sinne päätyvät ylimääräiset sipulit. omenapihaMatkalle omenapihalle, joka on myös rivitalokokoa.  Nimen antavat alkuperäinen ja iäkäs omenapuu sekä itse istuttamani nuori valkea kuulas.  Laatoitettu polku on ‘se yksi asia’, joka muutti tämän tilan luonteen.  Alunperin tässä oli perinteinen nurmikko ja reunalla rivi norjanangervoja.  omenapihaEn koskaan kuvaa omenapihaa näin laajana kuvana.  Haluan säilyttää itselläni iluusion puutarhasta.  Nyt näkyy tilaa halkova kivikäytävä, aita, kärhöteline ja yksi viidestä koivusta. Japaninvaahtera on kasvanut pieneksi puuksi.  Etualan penkki on koko pihan paras kasvupaikka.  Sinne keskittyvät ruusut, pionit ja kärhöt.  Keväällä nautin hyvin värikkäästä ryhmästä.  Toistaiseksi kukkii vasta varhaisin tulppaani ja kirjopikarililjoja.  Muut värit ovat vielä nupulla. Apilapelto tuuheutuu kunhan sateet saapuvat.

Sininen aalto pyyhkii puutarhan yli.

May 9, 2016 § Leave a comment

kaihonkukkaPolkua reunustaa kevättaivaan sininen kaihonkukkien reunus.  Kaihonkukat viihtyvät metsäpuutarhassa ja ovat levinneet kasvamaan kaikkein kuivimpiin ja hankalimpiin osiin rinnettä.  Siellä niitten kanssa ei kilpaile tilasta mikään, seppelvarputkin ovat honteloita tässä koivun hallitsemassa valtakunnassa.kevättähtiä Lumikellojen jälkeen ilmestyivät ensimmäiset kevättähdet. Siniset ovat kauneimpia, olen istuttanut myös valkoisia ja vaaleanpunaisia kevättähtiä muutamaan kohtaan. krookuksiaPuolivarjoisassa pihassa on etuna se, että kukat jaksavat kukkia pitkään.  Krookukset ovat vielä raikkaita, vaikka tulppaanien lehdet ovat jo korkeita. DSC_0021 Sinistä aaltoa kuvatessani huomasin, että monessa kuvassa pienet kukkamättäät ovat kivien lähellä.  Ehkä ajattelin niitten kaipaavan tukea!  Kiviä on kieltämättä muutamassa kukkapenkissä,  puron lähellä kallion takana ja kuivalla syreenimaalla.  Kivet tuntuvat istuvan näihin paikkoihin, antavan rytmiä (ja kätkevän toivottomimpia kuivia laikkuja, joissa ei kasva siis mikään).hyasintteja Siniset hyasintit ovat jo auenneet.  Lajike saattaa olla Delft’s Blue.  Epäilen että nämä ovat niitä, jotka jaksavat kukkia uudelleen.  Kukinnoista tulee seuraavina vuosina pienempiä.  Sininen aalto jatkuu onneksi vielä viikkoja.  Vuorossa ovat helmililjat, rotkolemmikit, puistolemmikit…

Ruukkuja Roomassa, ruukkuja pihaportilla.

May 3, 2016 § Leave a comment

FarneseRooman Farnese-palatsin pihalla kasvaa ruukuissa magnolioita.  Puutarhuri on juuri kastellut nurmikon ja kivetyt käytävät kiiltelevät kosteuttaan.  Katseeni kiinnittyy aina kivettyihin käytäviin.  Onneksi olen saanut sellaisen omaankin puutarhaani.metsärinteen ruukut Ja aion tehdä vielä kivettyä polkua lisää, itse.  Viime kesänä vihdoin siirsin vadelmat aurinkoisempaan paikkaan, tasoitin maan ja kivesin paikan graniittiliuskeilla alustaksi ruukkupuutarhalle.  Karviainen, mustaviinimarja ja raparperi ovat talvehtineet hienosti.  Osassa yrttiruukuissa näkyy jo pienenpientä vihreää pyrkimystä.  On vielä aikaista.  Kiveän kohta polkua graniittiliuskein ja mukulakivin, ne on pinottu jo odottamaan.sitruunapuu Välimeren alueella puutarhoissa näkee ruukkuja paljon enemmän kuin meillä.  Tuttavan pienellä pihalla kasvaa ruukuissa jopa sitruunapuita.  Jos oikein tarkkaan katsoo, oksien lomassa pilkottaa keltainen sitruuna.  Joka vuosi omaan puutarhaani ilmestyy enemmän ja enemmän ruukkuja.  Alkuun pidin ruukkuja vain terassin ympärillä ja ovenpielissä.  Ajattelin että ruukut tekisivät puutarhasta liian ‘keinotekoisen’.  Vähitellen olen rentoutunut ja ymmärtänyt, ettei puutarha ole eikä koskaan voikaan olla ihan ‘luonnollinen’.  ruusuja ruukuissaNyt ruukuissa odottaa pitkä rivi talvehtineita ruusuja ja köynnöksiä.  Kaikki oli ympäröity huolella styroksilla ja kuplamuovilla suojaisaan, katettuun varastohuoneen nurkkaan.  Aikaisemmin olen kaivanut syksyllä ruusut maahan talvehtimaan, mutta päätin kokeilla suojaamista.  Pian nämä pääsevät pihan eri puolille korien sisään, pajutelineitten sisään jne.  Ruukkurivin alla kaartuu oma kivetty pihapolkuni.  Tulppaaninvarret kasvavat silmissä.  Pian kukkii joka paikassa.  Nostin pöydälle orvokintaimia hetkiseksi, nekin pääsevät kohta maahan rehevöitymään.orvokintaimia

Oitbackan kartano, löytö!

April 21, 2016 § Leave a comment

OitbackaPalaan Oitbackan kartanon maaliskuisiin maisemiin hetkeksi.  Omassa puutarhassani tulppaanien nuput ovat vielä tiukasti kiinni, puhaltaa suoraan pohjoisesta eikä kevät etene.   Oitbackan puiston vanhat puut viehättävät minua aivan erityisesti.  Käyn usein katsomassa puita  Fiskarsissa.  Ystävä vei minut käymään Oitbackan kartanon puistoon ja olin aivan lumoutunut.Oitbackan lampaat Katsokaa tätä idylliä!  Miten kaunista, koristeellista puusepäntyötä punaisen puutalon ikkunoissa.  Ja vierellä valkoisia ja mustia lampaita.  Kuulemma kartanon lemmikkejä.  Oitbackan kartano on asuttu.  Valkoinen päärakennus sijaitsee mäellä, takana aukeaa järvimaisema.kartano Kartanon mailla on lukuisia vanhoja ja persoonallisia rakennuksia ja hienoja puistokäytäviä.  Ihastelin myös vanhoja kivimuureja.  Olen edelleen ihmeissäni, että näin viehättävä miljöö on mennyt minulta täysin ohi!  Oitbackan kartano sijaitsee muutaman kilometrin Kehä III:sta Siuntion tietä.  Hviträsk on aika lähellä ja siellä olen käynyt lukemattomia kertoja. Kartanon mailla työskentelee nuori seppä.  Siellä on myös sisustusliike. Talvisena maanantaina en päässyt niihin vielä tutustumaan. Olen menossa heti vapun jälkeen uudelleen.  Paikkahan on aivan tässä lähellä.  Odotan näkeväni kartanon puiston keväisen viheriöivänä. Varaan nyt aikaa kuvaamiseen, en voinut kuvitella,  että kartano puistoineen  olisi näin upea.  Kiinnostavaa kuvattavaa on vaikka kuinka.  asuttu päärakennus

Syreenipiha: älä pilaa!

April 19, 2016 § Leave a comment

Harvinainen päiväkirjamerkintä loppukesältä: älä pilaa.  Kaikissa muissa puutarhahuoneissa katseeni on terävän kriittinen.  Tuossa on tyhjä kohta, nuo roikkuvat, värit ovat vaisut…  Ei voi olla, eikä ole niin, että täällä syreenipihalla ei olisi mitään parannettavaa. Aspirin rose Tämä paikka hellyttää, koska se on ympäristöltään täysin toivoton!  Syreenipiha on muutaman neliömetrin tila etuoven ja taloyhtiön yhteisen parkkipaikan välissä.  Syreenipiha-puutarhahuoneen seinät ovat siis karmeat.  Jos nostaisin kameraa pari senttiä…  Tämän surkeudun keskellä kaartuvat kahden vanhan syreenin sammaloituneet rungot, kukkii valtoimenaan ‘Aspirin Rose’ viikkoja, viikkoja ja tuoksuvat laventelit.  Minun pieni keitaani.  PäivänhattujaPienessä puutarhassa ei ole varaa jättää yhtään kiveä kääntämättä. Syreenipiha on sitä paitsi ihmeellinen paikka, tänne paistaa aurinko koko aamupäivän ja keskipäivän.  Ruusut ja muut valoa rakastavat kukoistavat.  Valkoiset päivänhatut ja valkokukkaiset punatähkät (etenkin nuppuisina) ilahduttavat aina.  Pari täydennystä tarvitaan, ryhmässä myöhemmin kukkiva, laventelinsininen asteri (Aster frikartii ‘Mönch’) selviää talvesta vaihtelevasti.Verbascum chaixii 'Album' Ainoa valkokukkainen tähkäpää (Verbascum chaixii ‘Album’) on monivuotinen perenna.  Metsästin sitäkin vuosia ja kyllä kannatti.   Korkea tähkä oli penkissä hieno viikkotolkulla, ellei jopa kuukausia.  Haluan näitä kaksi lisää, ne antavat kukkapenkkiin mukavaa korkeutta ja vaihtelua.  Tässä kuvassa muuten se parkkipaikan reuna pilkottaakin!  Haaveilen välillä sellaisesta kevyestä, punotusta koriaidasta näkösuojaksi.  Toisen puolikaan verhoavat tehokkaasti tuijat ja suuri sorvarinpensas (Alatus europeus).  Joka tapauksessa  kukkapenkin ja parkkipaikan rajalle tulee iso kekkilän puulaatikko, sellainen jossa on valmiina tukiseinä hajuherneille.

Vahvempia värejä terassin lähelle.

April 18, 2016 § Leave a comment

terassin vierelläKesällä seisoin terassilla ja katselin tätä vehreyttä.  Joukossa on paljon ikivihreääkin, sillä tämä näkymä avautuu olohuoneen ikkunoista – myös syksyllä ja talvella.  Etureunan kallion olen raaputtanut esiin ja  ihan vieressä solisee puro.  Tiedän että vihreä on väri, mitä suurimmassa määrin.  Kun suikeroalpi kukkii keskikesän muutamana viikkona, etuala loistaa keltaisena.  Yllättävän sopuisasti kirkas keltainen sulautuu vihreään pensaikkoon.  Muualla ei näin kirkasta keltaista juuri nähdäkään.Prince Charles  Puron taakse olen nostanut ylös telineen avulla kauniin sinisen ‘Prince Charles’ kärhön.  Alempana kukkii viikkoja samansävyinen tarhajuoru.  Luostarinruusu on kermanvärinen, samoin iirikset ja päivänliljat.  Silti – kirjasin tunnelmia viime kesältä muistikirjaani.  Siinä lukee selvästi, että puron seutu kaipaa lisää värivoimaa.  Buckeye BelleEhdin jo istuttaa hyvin tummanpunaisen pionin ‘Buckeye Belle’.  Se näytti yhdellä (!) kukallaan, että se oli mainio valinta.  Ruukussa kokeilin myös hyvin tummanpunaista ruusua ‘Burgundy Ice’, jäätynyttä viiniä siis.  Väri oli aivan mahtava tässä paikassa.  Nyt jännitän miten näiltä tulokkailta sujui talvi ja saadaanko terassin lähelle tummanpunaista hehkua.  Kalpeat päivänliljat siirtyvät heti kun maa antaa periksi otollisempaan paikkaan ruusun tieltä.  kallion kukkapenkkiTerassin viereisen kallion taustalle rakentelin kohopenkkiä.  Siellä on nyt ‘Buckeye Belle’ pioni, tummansinistä salviaa ja tämä pinkki väriminttu koekappale.  Tummanpunainen olisi parempi, tämä muuttaa paikkaa.  Etualan pieni hortensia ja tummansiniset tähkät (Agastache ‘Black Adder’ kuuluvat vakiokalustoon.  Scabiosa ‘Barocca’ on myös hakulistalla.  Viime aikoina kaupoissa on näkynyt vain haaleita värejä. ‘Barocca’ oli yliveto ja kukki todella, todella pitkään.  Ainakin meillä  kasvi ei talvehdi, uusi pitää löytää.

Follow

Get every new post delivered to your Inbox.